Tänään työpäivä oli normaalia mielenkiintoisempi, sillä päästiin Eininkaa kylähommien sijaan tutustumaan kylän terveyskeskukseen. Sinne menee aina muutama opiskelija päivittäin. Terveyskeskus on kunnallinen, joten hoito ja lääkitykset ovat asiakkaille ilmaista.  Terveyskeskus oli melko pieni, siellä oli 1 lääkärin vastaanottohuone, 1 synnytyssali, pieni yleisosasto (esim. iv-tiputuksia varten) sekä muutamia huoneita joissa tehdään pienempiä toimenpiteitä, kuten haavanhoitoa. Tänään siellä työskenteli 2 lääkäriä, muutama hoitaja, sairaanhoitajaopiskelijoita ja laitosapulaisia.

Oltiin enimmäkseen seuraamassa lääkärin työtä vastaanotolla. Potilaita oli paljon, ja siellä ei ollut mitään järjestystä potilaiden asiointia varten.. Kun yksi potilas istui vastaanottohuoneessa kertomassa ongelmastaan, toiset olivat jo huoneessa jonottamassa ja kertomassa vaivojansa päällekkäin. Lääkäri myös palveli muita siinä samalla, eli useampaa potilasta hoidettiin samaan aikaan. Samassa pikku huoneessa oli myös sänky, jossa opiskelijat antoivat potilaille lääkärin määräämiä im-injektioita. Koska kyseessä oli kunnallinen sairaala, siellä myös opiskelijat saavat tehdä paljon käytännön asioita. Olisimme saaneet osallistua injektioiden antoon, mutta koska emme aamulla tienneet menevämme tuonne, meillä oli siviilivaatteet päällä eikä mukana ollut mitään suojavälineitä (kuten kumihanskoja tms..) Päätimme että tänään seuraamme vain vierestä. Tuolla jos jossain on myös vaara saada neulanpistotapaturma, sillä pienessä huoneessa useampi sekoittaa injektioita, toinen pistää, potilaat pyörii ja vaihtuu ympärillä, käytetyille neuloille tarkoittetu astia on eripuolella huonetta ym..

Terveyskeskuksen synnytyssalissa oli myös 1 potilas. Päästiin seuraamaan synnyttävän hoitotyötä, mutta tietenkin just ponnistusvaiheessa kello oli jo niin paljon että bussi tuli hakemaan meitä pois.. :/ Voisin kertoa tostakin tapauksesta vaikka kuinka paljon, mutta näin lyhyesti sanottuna kivunlievityksestä ei ollut tietoakaan ja ponnistusvaihetta hoiti aluksi pelkästään laitosapulainen!!! Kukaan ei myöskään ollut tukemassa tai ohjaamassa äitiä. Täällähän miehet eivät saa olla mukana synnytyksessä. Synnytyksen aikana myöskään vauvan sykekäyrää tai supistuksia ei seurattu ollenkaan. Ennen ponnistusvaiheen alkua näin kerran kun opiskelija kuunteli stetoskoopilla vauvan sykettä, ja kerran äiti joutui mennä lääkärin vastaanotolle sisätutkimusta varten. Olis ollu niin mielenkiintoista nähdä synnytys loppuun asti! Harmittaa tosi paljon... Tässä vähän kuvia synnytyssalista:

Tässä vauvan "lämpökaappi"! (oli siellä onneks myös vähän modernimpikin)

Tässä alhaalla "toimenpidehuone", jossa laitosapuilainen puhdisti ja hoiti mm. kolaripotilaiden haavoja. Siihen likaselle ja veriselle tuolille vaan jalka puhdistusta varten.. Eikä tuolla todellakaan vaihdeta mitään suojaliinoja tms. potilaiden välillä. En myöskään nähnyt ainuttakaan käsidesipulloa päivän aikana.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintonen päivä! Toivottavasti tonne pääsee uudestaankin :)

Illasta menin Hannan ja Marjonkaa kattoon elokuviin Avatar (3D). Päätettiin mennä testaan se Gold Class-sali, eli oikein luksus elokuvasali :) Liput  makso n.11 euroa, mutta oli kyllä sen arvostakin! Heti ekaks meille tuotiin shampanjalaseissa kylmää sitruunavettä, ja leffasalissa oli kaikille isot muhkeat säädettävät tuolit tyynyineen ja viltteineen! Salissa oli vain 32 paikkaa, eli sai olla ihan rauhassa :) Leffan alussa menuista sai tilata joko ihan kunnon syötävää tai sit pienempiä snäksejä.

Nyt oon muuten varannu paluulennon Suomeen.. Eli tuun takas 15.5.2010. Kauheeta kun aika on mennyt nopeaa, kuukausi jo oltu täällä, ja tuntuu että nähtävää ja tehtävää on vielä niin paljon! Meinaa jopa tulla sellanen ahistus kun ajattelee että suomessa odottaa kokonainen opinnäytetyö, pari koetta, kesätyöt ym..