Päivät Bangaloressa alkaa uhkaavasti vähenemään.. Ollaan päätetty lähteä Hannan, Marjon ja Anunkaa Goalle jo ens viikon keskiviikkona! :) Niiden viime viikonlopun pommi-iskujen jälkeen tuntuu jo ihan hyvältä vaihtaa maisemaa.. Niitä pommejahan löydettiin sitten vielä lisää! Yhteensä pommeja oli 7 kpl stadionin ympäristössä! Sunnuntaina tosiaan löydettiin päivän aikana 4 räjähtämätöntä pommia. Miettikää, se kriketti ottelu oli kuitenkin pidetty lauantaina iskuista huolimatta.. Se peli oli vaan viivästynyt noin tunnilla. Eli samaan aikaan kun peli on ollut käynnissä, lähiympäristössä on ollut vielä useampia löytämättömiä pommeja. Tästä onkin arvattavasti noussut melkoinen haloo ja kohu täällä. Kaikki muut ottelut ovat nyt siirretty Bangaloresta Mumbaihin.

Tällä viikolla oon ollu edelleen vastasyntyneiden teholla harjoittelussa. Eipä sieltä oo mitään sen kummempaa sanottavaa.. Samoja vauvoja edelleen hoidellaan ja niiden tilat pysyvät vakaana. Eilen iltapäivästä oli sen verran rauhallista, että päätin mennä tutustumaan Sagarin synnytysosaston toimintaan. Siellä oli just sopivasti 1 nainen synnyttämässä, eli pääsin seuraamaan sitä :) Oli ihan mielenkiintoista nähdä miten synnytys hoidetaan ”kalliissa yksityissairaalassa”, varsinkin kun olin nähnyt miten ne siellä kunnallisessa Sri Krishna sairaalassa hommat hoitaa…

Kyllä Sagarissa siis paremmin kohdellaan synnyttävää ja vastasyntynyttä. Täällä on myös enemmän henkilökuntaa, paremmat tilat, paremmat ja uudemmat välineet ja oikeestaan koko hoito on parempaa.  Älkää kuitenkaan erehtykö luulemaan että se hoitotyö olis ollu yhtä hyvää kuin Suomessa.. Siihen on vielä matkaa. Mutta täällä jopa kuunneltiin vauvan sykekäyrää koko ponnistusvaiheen aikana, siellä Sri Krishnassahan ei ees käytetty koko laitetta. Täällä myös kuulin sanan epiduraali, eli oletettavasti äiti oli saanut senkin? Krishnassahan ei varmaan kivunlievitys sanaa tunneta ollenkaan. Ja tämä nainen sai jopa myös ponnistaa, ja sitä kannustettiin ponnistamaan.. Krishnassa kukaan ei neuvonu äitiä ponnistamaan, vaan se vauva revittiin episiotomian teon jälkeen väkisin sieltä ulos! Oli kuitenkin melko raakaa katottavaa kun juuri ennenku vauva syntyi lääkäri tekee kiireellä episiotomiaa ja hoitaja painaa käsillä (ja melkeen pomppii) äitin mahan päällä jotta vauva tulis paremmin ulos! Mutta kuten jo aiemmin totesin on hyvä että oon suorittanu synnäri harjoittelun suomessa.. Sillä muuten mulle vois jäädä melko vääristynyt kuva synnytyksestä ja synnyttävän hoitotyöstä.

Maanantai iltana mentiin käymään elokuvissa kattomassa animaation How to train your dragon. Oli kyllä hyvä elokuva :) Eilen illalla pelattiin kattoterassilla Monopolia, ja sitä jatketaan vielä tänäkin iltana :)

Mutta tosiaan enää viikko jäljellä Bangaloressa! Tulee sellanen ”pikku paniikki” että missä haluan vielä käydä? Mitä haluan vielä nähdä? Mitä kaikkea haluan vielä tehdä? Missä ravintoloissa haluan käydä syömässä? Mitä pitää vielä ostaa? Ja missä välissä niitä harjottelu tehtäviä pitäis tehä!? No, ainakin tänään kävin töitten jälkeen pedikyyrissä ja niskahieronnassa :)